href="https://www.ebsfi.fi" hreflang="fi-fi" /

Legal & Compliance

Rahanpesussa on kyse rahan alkuperän piilottamisesta, kun raha on hankittu rikollisella tavalla. Rahanpesua edeltää aina jokin toinen rikos, kuten talous- tai huumausainerikos. Rahanpesussa pyritään saamaan rikollisella tavalla hankitun rahan alkuperä näyttämään lailliselta.

Finanssialan toimijana maksupalveluntarjoajilla on velvollisuus torjua talousrikollisuutta ja rahanpesua sekä noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja noudattaa asiakkaan tuntemisen (Know Your Customer – KYC) asetuksia. Maksupalveluntarjoajan on tunnistettava ja dokumentoitava, keitä sen asiakkaat ovat, mihin sen palveluita käytetään ja missä niitä käytetään.

Mitä ovat AML ja KYC?

AML tai Anti-Money Launderig Act on EU:n neljäs, vuonna 2017 julkaistu rahanpesudirektiivi, johon myös suomalainen rahanpesulaki perustuu. Rahanpesulaki koskee muun muassa pankkeja ja muita finanssialan toimijoita, tilitoimistoja ja muita toimijoita joiden toimialoihin liittyy kohonnut rahanpesurikosten riski. Ilmoitusvelvollisten yritysten tulee muun muassa tunnistaa ja tuntea omat asiakkaansa (KYC).

KYC (Know Your Customer) on prosessi, jonka avulla rahanpesulaissa määritelty ilmoitusvelvollinen yritys tunnistaa ja tuntee omat asiakkaansa lain edellyttämällä tavalla. KYC-prosessiin kuuluu muun muassa asiakkaan tunnistaminen ja tuntemistietojen kerääminen sekä tuntemistietojen säännöllinen tarkastaminen.

Miksi maksunvälittäjä kysyy tietoja?

Maksupalveluntarjoajilla on lakiin perustuva velvoite kerätä asiakkaistaan tarvittavat tuntemistiedot. Keräämällä lain vaatimat tuntemistiedot pyritään estämään talousrikollisuutta, rahanpesua ja terrorismin rahoittamista.

UKK - KYC, Know Your Customer

Kenelle KYC-tiedot toimitetaan?

KYC-tiedot toimitetaan sille taholle, jonka kanssa teet maksuliikennesopimuksen.

Jos olet tehnyt maksuliikennesopimuksen Nayax Europe UAB:n kanssa, tulee sinun toimittaa KYC-tiedot heille.

Kuka on tosiasiallinen edunsaaja?

Tosiasiallinen edunsaaja on luonnollinen henkilö, joka joko omistaa yrityksen tai hallitsee yritystä.

Edunsaajana pidetään henkilöä, joka joko:

  • omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta
  • hänellä on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänimäärästä joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta
  • hän käyttää muulla perusteella tosiasiallista määräysvaltaa yrityksessä, muu peruste voi olla esimerkiksi osakassopimus

Edunsaajia voi olla yrityksessä yksi tai useampi henkilö tai ei yhtäkään. Edunsaaja on aina ihminen. Kuolinpesää, yritystä, yhdistystä tai julkisyhteisöä ei voi ilmoittaa edunsaajaksi. 

Entä jos kukaan luonnollinen henkilö ei omista yli 25% yrityksestä?

Jos yksikään luonnollinen henkilö ei omista tai ole määräysvallassa yli 25 % yrityksestä, pidetään toimitusjohtajaa, vastuunalaisia yhtiömiehiä tai hallitusta yrityksen tosiasiallisena edunsaajana. 

Entä jos kukaan luonnollinen henkilö ei omista yli 25% yrityksestä eikä meillä ole toimitusjohtajaa tai hallitusta?

Joillekin asiakkaille, esimerkiksi valtion omistamille yksiköille, kunnille ja yhdistyksille, toimitusjohtajaa tai hallitusta ei välttämättä ole. Tällöin tosiasiallinen edunsaaja on yritystä hallitseva henkilö, esimerkiksi johtaja, kaupunginjohtaja tai valtiosihteeri.

Mitä tosiasiallisen edunsaajan tietoja tarvitaan?

Nayax kerää seuraavat tiedot yrityksen tosiasiallisista edunsaajista:

  • Nimi

  • Osoite

  • Asuinmaa

  • Kansalaisuus
  • Syntymäaika

  • Sosiaaliturvatunnus

Jos tosiasiallinen edunsaaja(t) asuu Pohjoismaiden ulkopuolella, tarvitsemme myös kopion virallisesta henkilötodistuksesta (ajokortti, passi tai kuvallinen henkilökortti).

Kuka voi suorittaa KYC-tunnistautumisen?

Henkilö, jolla on yrityksessä laillinen edustusoikeus ts. nimenkirjoitusoikeudet.

Kuinka usein tuntemistietoja kysytään?

Maksupalveluntarjoaja kysyy asiakkaan tuntemistietoja noin 3 vuoden välein. Maksupalveluntarjoajilla on lainsäädäntöön perustuva velvoite pitää asiakkaan tuntemistiedot ajan tasalla. Oikeat tiedot auttavat myös pitämään asiakastilisi suojattuna.

Olen jo tehnyt KYC-tunnistautumisen. Miksi minun tulee tehdä se uudelleen?

Maksupalveluntarjoajilla on lainsäädäntöön perustuva velvoite pitää asiakkaan tuntemistiedot ajan tasalla, ja sinua pyydetään päivittämään asiakastiedot muutaman vuoden välein.

Onko KYC-kyselyyn pakko vastata?

Kyllä. Maksupalveluntarjoajilla on lainsäädäntöön perustuva velvoite kerätä asiakkaistaan tarvittavat tuntemistiedot. Ajantasaiset tiedot auttavat maksupalveluntarjoajaa palvelemaan sinua hyvin ja sääntelyn mukaisesti.

On tärkeää, että päivität tiedot ja toimitat tarvittavat asiakirjat. Jos maksupalveluntarjoaja ei saa tarvitsemiaan tietoja, joutuu se rajoittamaan yrityksellesi tarjoamiaan palvelujaan ja viimeisenä vaihtoehtona päättää liikesuhteen yrityksesi kanssa.

Miten tietojani säilytetään?

KYC-tietoja käsitellään ja säilytetään GDPR:n mukaisesti.